Artikkelissa tarkastellaan yksityisen asianosaisen, julkisen viranomaisen ja tuomioistuimen välistä roolijakoa hallintoprosessissa. Aiheen tekee ajankohtaiseksi uusi hallintoprosessilaki (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 808/2019, HOL). Vaikka pintapuolisesti tarkasteltuna uusi laki näyttäisi muuttaneen hallintoprosessia lähinnä vain teknisiltä yksityiskohdiltaan, pinnan alla väreilee jotain sellaista, mitä voidaan luonnehtia pyrkimykseksi roolijaon muokkaamiseen ja mikä tekee yleisen prosessioikeuden puolelta tutun rooliperiaatteiden tarkastelun entistä mielekkäämmäksi myös hallintoprosessin yhteydessä. Artikkelissa argumentoidaan sellaisen näkemyksen puolesta, että niin yksityiselle asianosaiselle kuin viranomaiselle on perusteltua sälyttää aiempaa pitemmälle meneviä vaatimuksia niiden toimiessa prosessiosapuolina hallintotuomioistuimessa. Rooliperiaatteiden merkitystä arvioidaan HOL:n esitöiden ja tuoreesta oikeuskäytännöstä kumpuavien näkökohtien valossa.