Viime vuosina on keskusteltu poliittisen mainonnan riskeistä ja tarpeesta säännellä verkkokohdennettua poliittista mainontaa. Euroopan unionissa ilmiötä on lähestytty vähintään neljällä eri tavalla, ja nämä muodostavat artikkelin viitekehyksen. Artikkelissa verrataan poliittisen mainonnan eri sääntelyjen eroja riippuen siitä, tarkastellaanko asiaa yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) henkilötietojen suojan, EU digipalvelusäädöksen sähköisen kaupankäynnin ympäristön tai Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen ilmaisun ja tiedonvapauden näkökulmasta. Edellä mainittujen lisäksi tarkastelemme myös EU:n uusia sääntöjä poliittisesta mainonnasta. Lisäksi artikkelissa tarkastellaan, miten eri sääntelykehykset vaikuttavat sääntelyn painopisteisiin tai täytäntöönpanon prioriteetteihin sekä sääntelyratkaisujen haasteita liittyen Suomen perustuslaillisiin tulkintoihin.



